sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Rannalla

Ihana sunnuntai. Aamulla heräsin kahdentoista maissa, Amor meni ulos kun ovet oli auki (isä grillasi) ja minä heti perässä kun sain puettua. Ilma aivan upea!! Pistin Amorin tarhaan sitten yhden maissa ja kahdelta me lähdettiin rannalle. Kolmelta takasin kotiin ja koira tarhaan. Kello on vartin yli yhdeksän ja koira on vieläkin siellä. On sillä ollut hauskaa, kerrankin saa olla ulkona niiin paljon kun haluaa: Amor on kaivanut tarhaansa suuren kuopan, makoillut kopin katolla ja nauttinu auringosta, nukkunut kopissa kun yhdessä välissä tuuli aika paljon, haukkunut harakoille ja hevosille, syönyt ulkona.. kaikkea mistä se tykkää siis! Varmaan jäisi yöksikin pihalle jos saisi ite päättää:D. Toivottavasti saan sen ylipuhuttua tulemaan sänkyyn nukkumaan, nyt vaan on ollut niin kuumia ilmoja pari päivää että koira tosiaan tahtoisi vain tarhaansa elämään ulkokoiran elämää. Amor siis ei todellakaan ole ulkokoira, mutta sille on tarha etupihallamme jotta se saa olla itsekseen pihalla hyvillä ilmoilla. Tietenkään oikein kuumilla säillä Amoria ei laiteta ulos vaan se saa luvan tyytyä olemaan sisällä, kun sisällä yleensä on viileämpää.

lauantai 30. toukokuuta 2009

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Muttakun minä haluan!

Niin, erehdyin selailemaan EBBA + ALBUS sivuston pantakokoelmia. Löytyi sieltä muutama ihana pantaehdokas, äidin kanssa katsotaan jokupäivä jos tilaisi kerralla useamman.. Hih, ja arvatkaa kenellä on lauantaina peruskoulun päättäjäiset! Wooooooouuuu, ja LOMA!

Harlekiini (sininen/ruskea) ja sama solkiversiona
Köynnös (musta/kulta) tämä on lempparini!
Hurjan suloinen muffinsikuvio tämä myös ihana!
Yksinekertaisesti sinkuvioinen solkipanta


Jospa sitten kesän kunniaksi hankkisi uusia pantoja.. Ihankuin nuo nykyiset yli 20kappaletta ei riittäisi Amorille... 8)

ps. uusia KUVIA eiliseltä

lauantai 23. toukokuuta 2009

Amor luonnetestissä

Luonnetestissä me käytiin  Kemissä, tuomareina olivat Lauri Ojala ja Jari Keinänen. Luonnetestin järjesti Suomen Rottweileryhdistyksen Lapin alaosasto. Päivä oli kaikenkaikkiaan oikein mukava ja testi hyvin järjestetty. :)


Toimintakyky +2
Terävyys +1
Puolustushalu +3
Taisteluhalu +2
Hermorakenne +2
Temperamentti +2
Kovuus +3
Luoksepäästävyys +3
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
= 223 pistettä

Amor oli oma itsensä - itsevarma ja huoleton herraparta. Tuomareiden suusta kuului mm. tällaista: Amor on ystävällinen kun sille on ystävällinen, Puolustaa halukkaasti, fiksusti väistää kun kokoonsa nähden uhka (=kelkka) on suuri, Nauttii tästä! (kun sai puolustaa minua ja itseään ja huutaa täysiii) ja Lähtee täältä samanlaisena kuin tulikin, ei stressaa turhista. Huippu Amor, reaktiot ei juurikaan poikenneet oletetuista ja koira ei kerännyt paineita testin aikana. Pimeässä huoneessa Amorilla meni vähän sormi suuhun - se kyllä haisteli ihan tosissaan mutta lopulta päätti että jos ootan tässä tarpeeksi kauan niin kyllä se omistaja tulee kohta hakeen miut. Pidin vähän ääntä ja Amor onneksi päätti kuitenkin suunnistaa luokseni.

Ennen testin aloittamista meinasin hermostua kun mikrosiru ei meinannut löytyä! Onneksi Amor anto rauhassa tökkiä itseään lukulaitteella ja jostain päin niskaa se lopulta löytyi. Paikalla oli Amorin lisäksi pikkukoiria edustamassa vain pari kääpiöpinseriä, loput oli sitten suurempia. Tätä tosin varmaan selitttää se, että testi oli Lapin rotikka-järjestön järjestämä. Tosi mukava kokemus vaikka paikalle mentiin ihan noviiseina ja nyt on mustaa valkosella Amorin pääkopasta (vaikken tätä ainoana oikeana tuloksena pidäkään).

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Onnistumisen tunteita epiksissä

Ilmoitin meidät ensin mölleihin ja ykkösiin, mutta peruin sittemmin ykkösten radan.

Mölleissä meillä meni hyvin, NOLLARATA ja koirasta jopa irtosi kierroksia kun päästiin vauhtiin - mutta mitä ihmettä minä itse säädän!? Kävi sama kuin treeneissä - unohdin radan aivan yhtäkkiä. Siinä tuhlaantui sitten ne ratkaisevat sekunnit kun pysähdyin huitomaan käsilläni ilmaan ja huusin että minne ihmeeseen nyt pitäs mennä.. Onneksi Amor ei tehny mitään tyhmää vaikka itse tein ja pysähtyikin vain oottelemaan omistajaa, kunnes sitten jatkettiin rataa aikani heiluttuani avuttomana keskellä esteitä.. Mutta siis, koira osaa - minä en! Ärrrsyttää kun nyt mulle on tullu joku ihan ihme juttu että unohtelen ratoja, ensin treeneissä ja nyt sitten kisoissa.. Hitto, en ikinä voi virallisiin lähteä kun nolaan meidät tuollasella tempauksella :D.

Ykkösten rataan kävin tosiaan tutustumassa, mutta kahdeksan minuuttia ei riittänyt mulle radan kiemuroiden sisäistämiseen ja kävin sanomassa että saisinko perua ykkösten osallistumisen. Onneksi sain rahatki takaisin. Ei kyllä kaduta että peruin sen, koska tuosta möllinollasta jäi tosi hyvä maku suuhun ja en tosiaan olisi muistanut ykkösten rataa - mikä todella olisi jäänyt ketuttamaan. Mutta ihan tosi, mitä muistipillereitä minun pitää alkaa popsimaan!?

Jokatapauksessa, mölleistä puhdas nolla ja aikaakin jäi päälle kymmenen sekuntia (mikä on tosi hyvä kun otetaan huomioon oma unohdukseni..) Kaiken kaikkiaan tosi hyvä ilta hallilla ja kun vielä sain tietää luonnetestistä lisää niin on tänään kyllä ollut erittäin hyvä päivä!
Lauantaina klo 10:30 on meidän virallinen luonnetestiajankohta ja oletettavasti siis yhdeksän maissa ollaan paikanpäällä, testi on siis Kemissä, jossain merenrannalla (=kylmää!) ja olemme koko testin toinen koirakko! Tsiisus, nyt meinaa alkaa jo jännittää..

Päivän saldona MÖLLIEN KAKKOSSIJA ja NOLLARATA! =)

Ja nyt.. neljän päivän loma - aaah!

maanantai 18. toukokuuta 2009

Agilityä pitkästä aikaa

Niin sitä voi ihminen tulla pienestä iloiseksi. Amor meni aivan upeasti suurimman osan radasta ja omistaja leijuu ihan pilvissä. Ylihuomenna olisi epikset.. ajattelin että jospa mölleihin ja ykkösiin?

Nämä treenit siis kuitenkin oli hyvin onnistuneet! Otettiin niitä kamalia mutkia joissa ennen aina on mennyt päin persettä ja nyt Amor meni ne kuin vettä vaan - siis mitä tapahtui? Huomattiin että vedättämällä Amor kiihtyy tosi hyvin ja kun juoksinkin taktisessa kohtaa putken ulkokaarta, niin Amor otti ihan mielettömästi kierroksia seuraaville esteille ja suoritti a-esteenkin niin nopeasti etten meinannut nähdä koko koiraa ;D. Iloinen yllätys oli kyllä nämä treenit! Koira osaa mahtavasti, ohjaajalla vain välillä ajatus katkeaa ihan totaalisesti ja rata unohtuu.. Mutta kiitos Amor näistä parhaista treeneistä! Vaikka kaikki ei mennytkään nappiin (mm. outoa oikomista kepeillä!?) niin nämä oli silti hyvin antoisat treenit. ☺

tiistai 12. toukokuuta 2009

Ilmo lähti

Tänään kävin pistämässä postiin kirjekuoren joka sisältää ilmoittautumisen luonnetestiin ja kuitin maksusta. Olin koko testin unohtanut ja ilmoittautumiset vastaanottava soitti mulle eilen ja kertoi että on pitänyt meille paikkaa (rotikoilla etuoikeus osallistua) rotikoiden välissä ja kysyi että olenko tulossa kun mitään ei ole kuulunut. Viimeinen ilmoittautumispäivä oli mennyt jo viimeviikolla, mutta onneksi olin epävirallisesti laitattanut nimeni listaan jo aikaa sitten.. Pyytelin anteeksi huolimattomuuttani ja sanoin että pistän heti ilmoittautumismaksun menemään ja loput lomakkeet heti kun vain voin. Onneksi päästiin mukaan, vaikka meinasin omalla huolimattomuudellani munata koko homman!
Amor menee siis ensiviikon lopussa luonnetestiin Kemiin! Saas nähdä millaisia yllätyksiä sieltä tulee! ☺

torstai 7. toukokuuta 2009

Pikainen kirjotus

Viime sunnuntaina otin tienvarresta kiinni kaksi pohjanpystykorvaa. Oltiin tulossa Ylläkseltä kun meidän edellä ajavien autojen edessä jäi karavaanarin alle koira.. Se meni shokkiin ja kun pääsi ylös, juoksi suoraa päätä karkuun.. Toinen, vanhempi, uros seisoi ojassa kysymysmerkkinä ja kun menin lähelle kyykkyyn ja aloin häärätä maasta löytyvien keppien kanssa ja en katsonutkaan koiraan, oli se pian vierelläni katselemassa touhujani. Otin pannasta kiinni ja laitoin Amorin hihnaan (koirilla oli pannat). Toinen koira oli hankalampi, se oli shokissa, auton alle jääneenä ja juoksi jokeen. Onneksi sain senkin lähestymään menemällä kyykkyyn selkä siihen päin ja kehumalla toista koiraa. Kun sain tätä säikähtänyttä koiraa pannasta kiinni, se yritti peruttaa pakoon ja säikähti ilmeisesti kun ei päässytkään karkuun : yritti purra. Sain pidettyä kiinni ja pistin tälle Amorin pannan kun sen oma oli ihan ihan liian löysä. Aikaa meni tässä pysähdyksessä noin kaksi tuntia, mutta kun näin miten koirat saatiin hengissä pakattua paikallisen koirahoitolan autoon, oli olo hyvin tyytyväinen.. Vaikka koirat olivatkin väärässä paikassa väärään aikaan, olin edes itse oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Parin ihmisen voimin siinä saatiin koirat kasaan ja autoon. Pitäisikin soittaa nyt viikonloppuna sinne paikkaan, että onko koirat päässeet kotiin.. Ihania, sympaattisia pystykorvapoikia ne kyllä oli!!

Meidän arki on edennyt hyvin rauhalliseen tapaansa, maanantaina jätettiin treenit välistä sattuneista syistä. Amor on ollut aivan ihana koko kuluneen viikon ajan, jokapäivä sitä tajuaa erinäisistä syistä, että miten tärkeä osa elämääni Amorista on tullu. Rakas peiton alla nukkuva pumba.